Ann-Sofie Silvennoinen — Jaksetaan vielä vähän aikaa, kohta helpottaa

Olemme matkalla kohti valoisampia aikoja, kevät on tulossa, ja rokotukset ovat alkaneet. Uskon vahvasti, että tästä keväästä tulee edellistä helpompi. Selviämme kyllä, kun huolehdimme yhdessä toisistamme.

Korona-aika on vaikuttanut meidän kaikkien elämään kuluneen vuoden aikana niin kotona, päiväkodissa, koulussa, työelämässä kuin vapaa-aikana. Maaliskuussa, kun kaikki alkoi, ei meistä kukaan voinut tietää, kuinka kauan poikkeusaika kestäisi. Päätöksiä tehtiin käytettävissä olleen tiedon perusteella. Tarkoituksena oli suojella kaikenikäisiä riskiryhmään kuuluvia ja minimoida uusien koronavirustartuntojen määrä.

Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta tärkein tehtävämme on ollut ylläpitää hyvää toimintavalmiutta, hillitä tartunnan leviämistä ja järjestää hygieniakoulutusta. Porvoossa on onnistuttu hyvin, ja tämä on ollut kaupungin yksiöiden välisen tiiviin yhteistyön ansiota. Meillä on varmasti ollut myös jonkin verran onnea. Haluan osoittaa kiitokseni kaikille, jotka ovat antaneet panoksensa tilanteen helpottamiseen, erityisesti koulujen oppilaille. He ovat tehneet parhaansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja samalla huolehtineet koulutyöstään.

Kun katson taaksepäin menneeseen vuoteen, olen useasti ajatellut juuri lapsia ja nuoria, olenhan itsekin kolmen lapsen äiti. Moni on varmasti tuntenut olonsa epävarmaksi, kun on herännyt kysymyksiä, joihin me aikuisetkaan emme ole osanneet vastata, ja kun on jouduttu sopeutumaan moniin rajoituksiin, joita me olemme päätöksillämme aiheuttaneet.

Uskon kuitenkin, että koronavuosi on tuonut mukanaan myös jotain hyvää. Se on saanut meidät pysähtymään, olemaan enemmän kaikista läheisimpien kanssa. Kiire on voinut vähentyä, ja on voitu olla enemmän yhdessä ja nauttia pienistä asioista ja ilon aiheista. Tiedän kuitenkin hyvin, että mennyt vuosi on aiheuttanut myös vaikeuksia ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja ajoittain tilanne on tuntunut turhauttavalta.

Koronakriisi koskettaa kaikkia, mutta se ei välttämättä vaikuta kaikkiin samalla tavalla, ja ongelmia on voinut kasautua samoille lapsille ja nuorille. Korona on lisännyt jokseenkin kaikkien lasten huolta arjesta ja tulevaisuudesta, mutta kriisin vaikutukset voivat olla joidenkin lasten kohdalla pidempiaikaisia ja laaja-alaisempia kuin muilla. Meidän on pystyttävä tukemaan juuri heidän jaksamistaan ja antamaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Meidän on huolehdittava myös siitä, että lapsia ja nuoria kuullaan, ja että heille annetaan tietoa ja tukea heille soveltuvalla tavalla. Toivon, että me aikuiset löydämme oikeat tavat tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Tässä meillä kaikilla on suuri vastuu. Yhdessä voimme onnistua!

Ann-Sofie Silvennoinen

Sosiaali- terveysjohtaja
Porvoon kaupunki

- - - -

Tutustu myös: 

• Paula Risikko —Yhteistyötä tarvitaan lapsen ja nuoren hyväksi
• Sari Gustafsson — Vanhempainyhdistykset antennina ja tuntosarvina
• Elin Blomqvist-Valtonen — Yhdessä lapsillemme parempaa huomista
• Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta
• Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset
• Olli Luukkainen — Kodit ja koulut samalla puolella
• Ulla Siimes — Yhteistyötä uudessa arjessa
• Milka Harjunen — Kun ajattelee hyvää syntyy hyvää
• Johanna Laisaari — Lasten oikeuksien puolesta
• Jaana Lehtiö — Yläkoulun arkea koronan varjossa syksyllä 2020
• Jukka-Pekka Ujula — Vertailun sietämätön vaikeus
• Ulla Mether — Koulu, niin tuttu ja silti niin vieras
• Anders Adlercreutz — Glöm inte superkrafterna
• Marko Enberg — Kipeätkin aiheet pitää uskaltaa nostaa esiin
• Anette Karlsson — Tikittävä aikapommi?
• Erja Askolin ja Anita Korhonen — Yhdessä olemme enemmän
• Jenni Helenius — Väkivalta on väkivaltaa
• Katja Kokkinen — Kodin ja koulun välisestä viestinnästä
• Nea Hjelt — Olisiko koulujen työ- ja loma-aikoja aika päivittää?
• Hanna Lönnfors — I samma båt, yhdessä niin paljon vahvempia
• Markus Ekholm — Dags att sluta ducka för mobbningen
• Jari Kettunen — Välitodistuksen aika
• Anna-Leena Terrihauta — Miten olla onnellinen?
• Micaela Romantschuk — Ensam är inte stark
• Markku Antinluoma — Poikkeusolot ja yhteistyö

Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta. 

Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.