Johanna Laisaari — Lasten oikeuksien puolesta
Suomeen valmistellaan parhaillaan kansallista lapsistrategiaa. Työtä tehdään parlamentaarisessa komiteassa, jossa on edustettuina kaikki eduskuntaryhmät. Strategia valmistuu vuoden 2020 lopussa.
Kansallinen lapsistrategia on lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisen väline. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova ja edistävä lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle, että maamme laatii kattavan toimintapolitiikan ja suunnitelman lapsen oikeuksien toimeenpanemiseksi. Nyt tähän suositukseen on tartuttu.
Parlamentaarisen ja poikkihallinnollisen työskentelyn tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys ja näkemys, johon kaikki puolueet ja ministeriöt sitoutuvat. Yhteinen kansallinen lapsistrategia voi kantaa yli seuraavien vaalikausien ja tuottaa johdonmukaisempaa lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen aktiivista toimeenpanoa.
Tällä hetkellä Suomessa valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta muun muassa eriarvoistumiskehitys on tosiasia. Tutkitusti lapsen oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti eri alueilla ja eri lapsiryhmissä. Suomessa noin 10 prosenttia lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Lapsuudessa koettu eriarvoisuus ennustaa eriarvoisuutta myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Koulutus on keskeisimpiä tekijöitä pyrittäessä vaikuttamaan lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Meidän on panostettava eriarvoistumisen ehkäisemiseen voimakkaasti jo varhaislapsuudessa ja peruskoulussa.
Hyvinvointivaltion palvelut kuten varhaiskasvatus ja koulu, perhevapaat ja perhepoliittiset etuudet sekä tasokas terveydenhoito tuottavat lapsille tasa-arvoisia mahdollisuuksia turvalliseen arkeen, lähtökohdista riippumatta. Nämä kaikille yhteiset palvelut täytyy muistaa myös poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi nyt koronan jälkihoitoa kunnissa suunniteltaessa. Tässä tilanteessa tulee nimenomaan panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Niistä ei tule edes poikkeusoloissa säästää. 1990-luvun laman virheitä ei kannata kunnissa toistaa. Lapsista säästäminen kostautuu aina.
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. He eivät ole kuluerä, vaan se kaikista tärkein investointikohde.
Johanna Laisaari
lapsen oikeuksiin ja lastensuojeluun erikoistunut varatuomari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri ja Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja
- - - -
Tutustu myös:
- Paula Risikko —Yhteistyötä tarvitaan lapsen ja nuoren hyväksi
- Sari Gustafsson — Vanhempainyhdistykset antennina ja tuntosarvina
- Elin Blomqvist-Valtonen — Yhdessä lapsillemme parempaa huomista
- Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta
- Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset
- Olli Luukkainen — Kodit ja koulut samalla puolella
- Ulla Siimes — Yhteistyötä uudessa arjessa
- Milka Harjunen — Kun ajattelee hyvää syntyy hyvää
Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta.
Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen