Jukka-Pekka Ujula — Vertailun sietämätön vaikeus
Useat kirjoitukset tässä sarjassa ovat nostaneet esille niitä haasteita, joita koululaiset, heidän vanhempansa tai koulun henkilökunta arjessaan kohtaavat. Onkin totta, että monien asioiden suhteen on edelleen paljon parannettavaa ja kehittävää. Normaalin arjen lisäksi meitä haastavat myös monet globaalit ja kansalliset uhat, joista parhaillaan käynnissä olevan pandemia on varmasti monella päällimmäisenä mielessä.
Samaan aikaan meiltä kuitenkin helposti unohtuu, kuinka hyvin monet asiat ovat. Suomen tie niin lukutaidon kuin kansansivistyksen esimerkkimaaksi on tapahtunut historiallisesti ajatellen varsin nopeasti ja määrätietoisesti.
Vuonna 1921 – siis lähes täsmälleen 100 vuotta sitten - tuli voimaan oppivelvollisuuslaki, jolloin kansakoulu muuttui kuusivuotiseksi ja kaikille pakolliseksi. Juuri itsenäistynyt valtio nosti kansansivistyksen yhdeksi keskeisimmistä tehtävistään. Voidaan hyvin arvioida, että tuo päätös oli keskeinen niin kansakunnan sivistyksellisen, yhteiskunnallisen kuin taloudellisen kehityksen kannalta.
Oppivelvollisuus, pätevät opettajat tai maksuton kouluruoka ovat meille tässä hetkessä lähes itsestäänselvyyksiä, mutta monessa maassa näin ei edelleenkään ole. Globaalissa vertailussa olemme maiden kärkijoukossa.
Paikallisesti kaupunki on panostanut viimeisten vuosien aikana merkittävän määrän uusiin koulurakennuksiin ja korjannut paljon myös vanhaa. Kansallisesti arvioiden Porvoon koulujen materiaaliset puitteet ovat kohentuneet nopeasti tavalla, joka kestää vertailun. Samalla tärkein, eli opetuksen sisältö, on ammattitaitoisen henkilöstön toimesta jatkuvasti kehittynyt ja lähtökohdat erilaisten oppilaiden sekä oppimisen tarpeisiin ovat hyvät. Vertailua voi tehdä moneen kaupunkiin ja kuntaan, ja voi uskottavasti arvioida, että Porvoon kaupungin mahdollisuudet niin toiminnallisten kuin fyysisten oppimisympäristöjen kehittämisessä ovat kansallisesti kärkeä.
Monet asiat ovat siis myös hyvin, sekin olisi tunnustettava. Kehitettävää toki riittää jatkossakin ja erilaisiin epäkohtiin luonnollisesti tartutaan. Vertailut ovat kuitenkin kaupungille erinomainen tapa kehittää ja arvioida omaan toimintaamme oikeassa kontekstissa, vaikka se ei aina helppoa olekaan. Tästä on hyvä jatkaa.
Jukka-Pekka Ujula
kaupunginjohtaja
Porvoon kaupunki
- - - -
Tutustu myös:
- Paula Risikko —Yhteistyötä tarvitaan lapsen ja nuoren hyväksi
- Sari Gustafsson — Vanhempainyhdistykset antennina ja tuntosarvina
- Elin Blomqvist-Valtonen — Yhdessä lapsillemme parempaa huomista
- Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta
- Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset
- Olli Luukkainen — Kodit ja koulut samalla puolella
- Ulla Siimes — Yhteistyötä uudessa arjessa
- Milka Harjunen — Kun ajattelee hyvää syntyy hyvää
- Johanna Laisaari — Lasten oikeuksien puolesta
- Jaana Lehtiö — Yläkoulun arkea koronan varjossa syksyllä 2020
Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta.
Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen