Nea Hjelt — Olisiko koulujen työ- ja loma-aikoja aika päivittää?
Eräs porvoolainen äiti kysyi minulta syksyllä, että olisikohan nyt oikea hetki miettiä Porvoossakin koulujen lomakäytäntöjä uudestaan ja huomioida lastenkin jaksaminen? Vastaukseni porvoolaiselle äidille oli, että kyllä on!
Vuosi 2020 on koetellut koko maailmaa ja kaikkia ihmisiä iästä riippumatta. Syksyn aikana on keskusteltu ja pohdittu jaksamista monesta eri kulmasta. Korona kuormittaa kaikkia. Nykyinen kouluvuoden rytmi on jostain aikojen takaa. Ehkä sitä olisi syytä muuttaa tähän päivään paremmin sopivaksi. Pohtia siis lomien pituuksia ja paikkoja. Mikä olisi lapsillemme parhaaksi?
Ilmeisesti asiaan on havahduttu eduskunnassa ja ministeriössä. Mitään nopeita tai ketteriä ehdotuksia ei ole kuitenkaan tämän lukuvuoden osalta luvassa ainakaan Porvoossa uuden arjen ryhmityksestä. Toki raamit asetetaan valtakunnallisesti esimerkiksi koulupäivien määrästä.
Samaan aikaan me kuitenkin näemme ja luemme, että kevään etäopetuksella on ollut kova hinta. Etäopiskelusta kuormittuivat erityisesti oppilaat, joille koulu on ollut vaikeaa jo ennen koronaa. Rankkaa se oli myös niille lapsille ja nuorille, joiden sosiaaliset kohtaamiset ja verkostot ovat koulussa sekä niille, joiden vanhemmilla ei ole ollut kotona voimavaroja antaa riittävää tukea etäopiskeluun.
Itse uskon, että tarvitsemme koulua nyt enemmän kuin koskaan. Koulu ei ole vain uuden tiedon oppimista varten. Koulu on myös tunnetta, sosiaalisia suhteita sekä itsetuntemuksen laajentumista. Korona on muuttanut koko maailmaa ja siksi meidän on uskallettava katsoa koulujen tulevaisuutta aivan uusin silmin ja muuttaa esimerkiksi lomakäytäntöjä. Koulujen ja koulutusjärjestelmän tarkastelu ei ole ainoastaan liitännäinen tuntikehykseen eli opeutsresursseihin tai määriin.
Rahalliset panostukset tuntikehykseen eivät yksinään riitä varmistamaan, että lapset saavat parasta opetusta ja pärjäävät tulevaisuudessa. Meidän tulee miettiä lasten arkea kokonaisuutena, johon kuuluvat myös loma-ajat ja harrastukset. Meidän tulee uskaltaa kokeilla ja muuttaa vanhaa, kun on todettu ettei se palvele enää koululaisten tarpeita.
Jos työelämän yksi suurimmista trendeistä on jaksamisen varmistaminen, miksi emme pohdi samoja kysymyksiä lasten ja nuorten kohdalla? Maailma on muuttunut ja sen tulee näkyä myös koulujen arjessa.
Nea Hjelt
Porvoon nuorin kaupunginvaltuutettu
sivistyslautakunnan jäsen
suomenkielisen koulutusjaoston puheenjohtaja
- - - -
Tutustu myös:
- Paula Risikko —Yhteistyötä tarvitaan lapsen ja nuoren hyväksi
- Sari Gustafsson — Vanhempainyhdistykset antennina ja tuntosarvina
- Elin Blomqvist-Valtonen — Yhdessä lapsillemme parempaa huomista
- Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta
- Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset
- Olli Luukkainen — Kodit ja koulut samalla puolella
- Ulla Siimes — Yhteistyötä uudessa arjessa
- Milka Harjunen — Kun ajattelee hyvää syntyy hyvää
- Johanna Laisaari — Lasten oikeuksien puolesta
- Jaana Lehtiö — Yläkoulun arkea koronan varjossa syksyllä 2020
- Jukka-Pekka Ujula — Vertailun sietämätön vaikeus
- Ulla Mether — Koulu, niin tuttu ja silti niin vieras
- Anders Adlercreutz — Glöm inte superkrafterna
- Marko Enberg — Kipeätkin aiheet pitää uskaltaa nostaa esiin
- Anette Karlsson — Tikittävä aikapommi?
- Erja Askolin ja Anita Korhonen — Yhdessä olemme enemmän
- Jenni Helenius — Väkivalta on väkivaltaa
- Katja Kokkinen — Kodin ja koulun välisestä viestinnästä
Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta.
Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.