Ekaluokkalaisen äiti Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta

Meillä aloitettiin tänä syksynä koulutie. Ensimmäisten viikkojen jälkeen pää on koulun aloituksesta melko pyörryksissä, niin äidillä kuin ekaluokkalaisellakin. Turvallinen vuosien suhde päiväkotiin on päättynyt ja olemme kaikki uuden edessä. Yleismaailmallinen tilanne tuo myös koulumaailmaan isoja haasteita.

Lapsemme on ensimmäistä kertaa vieraiden ihmisten kanssa yksin. Päiväkodin aloitusta sai harjoitella muutaman viikon ajan, jolloin ihmiset ja paikat tulivat tutuiksi. Koulun alkaessa jätimme hänet uusien ihmisten kanssa uudelle pihamaalle yksin. 

Huomaan ajattelevani päivän aikana usein sitä, kuinka lapseni koulupäivä etenee. Aleksin luokka on suuri ja vanhempana mietityttää opiskelurauhan turvaaminen kaikille. Samoin mietin uuden oppimista ympäristössä, jossa on monenlaisia virikkeitä vilkkaalle lapselle.

Aleksi lähtee kouluun innoissaan. Koulun pihalla oleva liikuntalaite on hänen erityinen suosikkinsa. Kun kerroin hänelle päivän lukujärjestyksestä ja keskustelimme uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunnista, hän totesi iloisesti, että onneksi ensin on kuitenkin välitunti ja ruokatauko.

Muutos on muutos meistä jokaiselle. Lapsellekin. Siksi toivon, että lapsetkin saavat tutustua uudessa elämänvaiheessa asioihin omassa tahdissaan omina persooninaan ja heille annetaan siihen tilaa. 

Luotan opettajan ammattitaitoon ja koulujärjestelmään, joka meillä on kehitetty hyväksi. Toivon, ettei korona-aika tee tähän suuria, pysyviä muutoksia. 

Yhteistyö koulun kanssa perustuu luottamukseen. Näen, että opettajalla on suuri rooli luottamuksellisen suhteen syntymisessä ja siinä, että toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Se suhde syntyy kannustavilla teoilla ja positiivisuudella. 

Osa luottamuksellisen suhteen syntyä on selkeä viestintä. Merkityksellisiin asioihin toivon puututtavan nopeasti.

Koen vanhemmilla olevan nykyisin enemmän vastuuta lapsen oppimisesta kuin 80-luvulla, jolloin kävin itse peruskoulun. Yllättävää on ollut, että vanhempien mukaantuloa toivotaan jopa koulun henkilöstöresursointiin. Mielestäni se olisi lähtökohtaisesti koululle kuuluva asia. 

Vaikka lapseni aloittaa koulunsa epidemian takia poikkeuksellisissa oloissa, koen, että lasten on helppo omaksua koronan torjunnassa käytännön tekoja kuten hyvä käsihygienia. Enemmänkin mietityttää, miten esimerkiksi leikkitilanteissa voidaan pitää turvavälejä. Toivon, että koulutilojen siivoukseen on riittävästi resursseja. Samat asiat keskusteluttavat kaikkia vanhempia. 

Koulutien turvallisuus on aiheuttanut perheessämme päänvaivaa jo kauan ennen koulun alkua. Meidän koululaisemme osalta matka bussipysäkille on liian vaarallinen lapsen yksin kuljettavaksi. Toistaiseksi olen voinut kuljettaa Aleksin kouluun ja hakea koulun päätyttyä. 

Nyt jos koskaan meitä kaikkia tarvitaan koulutyön turvaamiseksi. Lapset lähtevät kouluun innoissaan. Luodaan omalta osaltamme siihen ympärille luottamuksellinen yhteistyö ja ratkaisuja lapsen parhaaksi. 

Niina Martikainen & Aleksi, ekaluokkalainen

- - - -

Tutustu myös: 

Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta. 

Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.