Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset

Maaliskuussa, kun parissa päivässä koulunkäynnin olosuhteet vaihtuivat etäopetukseen, niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin arki muuttui merkittävästi. Koululaisten vanhemmat pääsivät lähietäisyydelle katsomaan koulun toimintakulttuuria ja opetuksen käytänteitä.

Etäopetuksen aikana vanhempia askarrutti eniten lasten oppiminen ja hyvinvointi, arjen hallinta, oppimisen arviointi ja ruutuajan lisääntyminen. Monet vanhemmat nostivat myös esiin huolensa lasten stressistä, yksinäisyydestä, läksyjen suuresta määrästä ja liikunnan puutteesta ruutuajan lisäännyttyä selvästi. Saadun palautteet perusteella kokemuksia oli yhtä monenlaisia kuin oli oppijoitakin. Joitakin yleisiä huomioita koulun ja kodin yhteispelistä tuona aikana voi kuitenkin tehdä.

Ensinnäkin etäopetuksen käytännöt näyttivät toimivan saumattomasti silloin, kun koulun ja kodin välillä oli ollut vahva vuorovaikutus jo ennen etäopetukseen siirtymistä. Vanhemmat tiesivät opetuksen tavoitteista ja opettajan ajattelusta, ja tuttuus teki helpoksi kysyä neuvoa tai ottaa esille huolia. Toiseksi selkeät rutiinit ja oppimiseen käytetyn ajan rajaaminen auttoivat kaikkia jaksamaan paremmin. Oppilaat, vanhemmat ja opettajat pitivät etäopetusjaksoa kuormittavampana kuin normaalitilannetta varsinkin alkuvaiheessa, kun käytännöt eivät olleet vielä muodostuneet. 

Kolmanneksi oppilaan oppimista tukevan verkoston yhteistyön tärkeys tuli näkyvämmäksi kuin aikaisemmin. Opettajien työn arvostus nousi, kun ymmärrettiin, miten merkityksellistä yhteiskunnan ja arjen toimivuuden turvaavaa työtä opettajat tekevät. Ja toisaalta kouluissa havaittiin, miten tärkeää on vanhempien tuki ja positiivinen suhtautuminen oppimisen tavoitteiden toteutumiselle. Yhdessä kyetään turvaamaan sekä oppilaiden hyvinvointi että oppiminen. 

Vaikka nyt toimitaan pääsääntöisesti lähiopetuksessa, näistä tärkeistä huomioista ei kannata antaa periksi, vaan ottaa niistä suuntaa tulevaa ajatellen. Vanhempien kiinnostuksella lastensa koulunkäyntiä kohtaan on suora korrelaatio oppimistuloksiin. Toisaalta vanhemmat kykenevät paremmin tukemaan lastensa koulunkäyntiä, kun he tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Kun vuorovaikutus on luontevaa ja luottamuksellista, lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeistakin asioista voidaan puhua lapsen parhaaksi. Jokaisen lapsen kasvuun liittyy haasteisia hetkiä ja ongelmia, ja ne näkyvät sekä koulussa että kotona. Jaettu tilannekuva auttaa auttamaan lasta yli vaikeuksien. 

Me ihmiset olemme erilaisia. Tarpeemme, tapamme kommunikoida ja osallistua ovat erilaisia. Perinteiset vanhempainillat mokkapaloineen voivat olla toimivia jatkossakin, mutta korona-aikana on syntynyt myös toisenlaisia käytäntöjä. Virtuaaliset vanhempainillat tai ekaluokkalaisten tutustumispäivä ulkotiloissa ovat hyviä esimerkkejä tästä. Tartuntavaaran minimoimiseksi vanhempaintilaisuuden voi pitää laavulla nokipannukahvien ja makkaranpaiston merkeissä. Keskeistä on luoda sellainen tunnelma, että kaikilla on mahdollisuus, turvallinen ja mielekäs tunne olla mukana. Sitä ei voi toisten puolesta tietää, jolloin on viisasta kysyä, millainen vuorovaikutus on toivottavaa ja miten kukin haluaisi osallistua. 

En usko, että kukaan vanhempi haluaa olla ulkopuolinen lapsensa kasvussa ja kehityksessä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan korona-ajan kaltainen sopeutumista vaativa poikkeustila kuormittaa kehittyvän lapsen ja nuoren aivoja. Toisaalta lohdullista on tieto, että poikkeava tilanne voi auttaa lasta myös kasvamaan, mikäli hän tulee tunnetasolla riittävästi kohdatuksi. Se on meidän aikuisten yhteinen vastuu.

 

Olli-Pekka Heinonen, 

pääjohtaja, Opetushallitus 

- - - -

Tutustu myös: 

Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta. 

Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.