Petri Paju — Opetus voi olla etänä, koulu ei

Koulu on niin paljon muutakin kuin sitä, että opettaja opettaa ja oppilaat oppivat. Vuosi sitten keväällä tämä konkretisoitui joka kodissa, jossa koululaisia on. Niin nopea ja niin laaja siirtyminen etäopetukseen ei tapahdu enää koskaan samalla tavalla, koska se ei tapahdu enää koskaan ensimmäistä kertaa. Koulujen poikkeusaika tuntui paitsi poikkeukselliselta, myös pitkältä. Se kesti reilut 40 koulupäivää, mikä ei vuosi myöhemmin enää tunnukaan yhtä pitkältä ajalta elämän mitassa. 

Toteutin viime keväänä kaksi ja viime syksynä yhden kyselyn, joihin saatiin yhteensä lähes 5 000 vastausta (ks. https://www.lskl.fi/julkaisut/paikoiltaan-siirretty-arki-selvitys/). Seuraavat havainnot perustuvat näihin kyselyihin. 

Etäopetukseen siirtymisen äkillisyys tekee ymmärrettäväksi sen, että alku oli hankalaa. Silti jo pääsiäisenä selvästi yli puolet arvioi etäopetuksen sujuneen hyvin ja toukokuussa näin arvioi jo 80 % vastanneista. Toukokuussa kolme neljästä arvioi etäopetuksen parantuneen ainakin vähän ja kolmasosa parantuneen paljon. Positiivisuutta himmentävät suuret vaihtelut kuntien ja koulujen välillä, ja myös koulujen sisällä. 

Alle kaksi prosenttia kertoi laitteiden ja yhteyksien olleen täysin riittämättömiä. Se on osuutena pieni, mutta suuri ajatellen, että ollaan toteuttamassa oppivelvollisuutta. 

Oppimisen näkökulmasta mielenkiintoisin havainto oli, että toukokuussa lähes yhtä moni vanhempi arvioi oppimisen edistyneen ja kärsineen etäopetuksesta. Joka kymmenes arvioi oppimisen edistyneen etäjaksolla paljon. Kyselyaineiston perusteella erityisoppilaiden (pahoittelut niputtavasta termistä) joukossa olivat sekä suurimmat hyötyjät että kärsijät.

Mutta koulu on muutakin kuin opettamista ja oppimista. Kouluruokailun valtavaa merkitystä oli jopa vähän vaikea uskoa, se nousi esiin niin monin tavoin. Muut vastaavia kyselyitä tehneet ovat vahvistaneet, että kouluruokailu on ollut erittäin merkittävässä roolissa myös heidän keräämissään aineistoissa. Kouluruokaa vastaanottaneiden osuus yli kaksinkertaistui kevään kuluessa. Suurin osa ei apua tarvinnut, mutta osalle tahti oli tuskallisen hidas. 

Toukokuussa palattiin lähiopetukseen pariksi viikoksi. Tuossa vaiheessa näkemykset päätöksen viisaudesta jakautuivat. Ne, jotka olivat tyytyväisimpiä etäopetukseen ja ne, jotka kuuluivat riskiryhmiin, olivat kriittisimpiä. Marraskuussa jo kolme neljästä oli sitä mieltä, että syyskauden aloitus lähiopetuksessa oli oikea ratkaisu. Tehdyt päätökset ovat voittaneet enemmistön puolelleen. Syyskaudella lapset ovat olleet enimmäkseen lähiopetuksessa (ja varhaiskasvatuksessa), mutta vanhempien virta etätyöhön päin on jatkunut. Tämä saattaa olla parasta, mitä työn ja perheen yhteensovittamiselle on tapahtunut pitkään aikaan. 

Kuntaliitto luovutti 22.9.2020 opetusministerille aloitteen etäopetuksen mahdollistamisesta oppivelvollisuusikäisten perusopetuksessa. Massiivinen kenttäkoe on nyt takana, osittaisen etäopetuksen mahdollisuuksia voi ja pitää tarkastella sen kokemusten perusteella. On selvää, että vain opetus voi tapahtua etänä. Koulu sen sijaan ei voi kokonaan siirtyä etäversioon. 

Vuoteen 2030 mennessä ennakoidaan Suomessa olevan melkein 5000 koululuokkaa vähemmän, peruskoulujen määrä pienenee entisestään yli kolmellasadalla. Tämä ei tarkoita Porvoon kannalta välttämättä paljon mitään, mutta osassa maata kaikki keinot tulevat tarpeeseen. Jotain kannattaa ottaa opiksi ihan kaikkialla. 

Lopuksi, jos haluat kesää, valmistaudu kesään. Jos vuosi sitten olisimme tienneet, että tätä poikkeusaikaa jatkuu yli vuoden, se olisi ollut murskaavan masentavaa. Jälkikäteen ajatellen on hyvä, että katseet olivat tulevassa kesässä. Oma tapani valmistautua kesään oli, ja on nytkin se, että hankin neljä kausikorttia kotimaisen jalkapallon sarjoihin. Jokaisella on toivottavasti oma tapansa pitää toivoa, optimismia ja hyvän kesän mahdollistavaa toimintaa yllä.

Petri Paju

Kaikille eväät elämään -ohjelman hankepäällikkö
Lastensuojelun keskusliitto

- - - -

Tutustu myös: 

Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta. 

Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.